Heräsin maanantaina klo 04 kamalaan olotilaan ja tiesin että nyt on kuumetta. Mittari näytti melkein 38 astetta. Jippii. Kun sitten nousimme pojan kanssa klo 06.30 tuntui kuin jalat olisivat pettäneet kun kannoin pojan alas rappusia. Kylmä hiki valui selkää pitkin. Vaipanvaihtokin vaati muutaman huilauspaussin vessankannen päällä. Miten ihmeessä selviän tästä päivästä?
Onneksi eläkkeellä oleva isäni asuu suhteellisen lähellä ja sain hänet ulkoiluttamaan koiran aamulla. Kuitenkin se suurin haaste oli keksiä pojalle tekemistä ilman että itse rasittuisin siitä liikaa. Jo pojan nostaminen tuntui kuin olisin nostanut betonipossun olkapäälle. Päivän pelastus oli kyllä Muumit. Se pyöri telkkarissa puolet päivästä ja poika sai viihdykettä kun äiti huili sillä välin. Tästä vauvojen telkkarinkatselusta on monta eri mielipidettä mutta antakaa pientä armoa sairastavalle äidille. Tällaisissa tapauksissa se on ihan ok pitää hetki telkkaria lapsenvahtina.
Kun tulee äidiksi ensimmäistä kertaa ei ajattele sitä että ei voi ottaa sairaslomaa äitiydestä. Lasta hoidetaan olit sitten kuumeessa tai vatsataudissa. Tottakai pyydetään apua aina kun siihen on mahdollisuus, mutta kaikilla ei ole sukulaisia tai ystäviä lähellä jotka pääsevät päivisin auttamaan. Kun mies sitten pääsi töistä oli hän vauvanviihdytysasemassa loppupäivän ja sain levätä. Yöllä poika antoi äidin nukkua jopa neljään ennenkuin tuli nälkä ensimmäisen kerran. God bless.
Äiti hoitaa sairasta lasta. Äiti hoitaa sairasta miestä. Mutta kuka hoitaa sairasta äitiä kun muut ovat töissä? Äiti itse.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti