torstai 30. heinäkuuta 2015

Baby Exclusive

Selasin H&M:n kotisivuja ja silmääni pisti uudet Online Exclusive vauvanvaatteet. Niin ihania! Poimin muutaman suosikin mallistosta. Näkisin nämä poikamme päällä tänä syksynä:








Ihastuin kuosiin ja värimaailmaan- sopivat niin pojille kuin tytöillekin! Samassa kuosissa saa myös ihanan tikkipeiton ja säilytyspussin. Olen huomannut että vilttejä ja peittoja ei voi olla liikaa kun on vauva talossa. Kivana uutuutena hennesin valikoimassa on hoitolaukku. 





Puren huulta etten klikkaisi näitä kaikkia kotiin. Mitä pidät mallistosta?





keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Katsaus kotiin osa 2


Seuraavana vuorossa makuuhuone joka on selkeesti modernimpi sisustukseltaan kuin olohuone. Harmaa-musta-valkoinen väriskaala on rauhoittava ja graafiset taulut tuovat kontrastia. En ole mikään päiväpeittoihminen joten huoneen ilme muuttuu aina käytettävissä olevien lakanoiden värin mukaan. Juuri nyt himoitsen tummaa sinivihreetä sävyä makkariin. 

Poikamme sänky mahtui hyvin sänkymme jalkopäähän. Huoneen toisella puolella on melkein koko seinä vaatekaappia ja noin puolentoista metrin kolo mihin rakennamme työnurkkauksen. 





Peili on kirpputorilöytö. Olen jo jonkun aikaa etsinyt pyöreää peiliä joko nahka- tai metalliremmillä. Kuvassa näkyy vielä vanhat lampunvarjostimet. Ja pikku söpöläinen ottamassa nokoset :)



Uudet yöpöydän lamput. Tuovat ihanaa hotellifiilistä. Yöpöydän nupit vaihdoin vanhempieni luota löytämiini "kristalli"nuppeihin. Sopivat kivasti lampunjalkoihin. Jotenkin minua kiehtoo harmaan ja kullan sekoitus tällä hetkellä. 



tiistai 28. heinäkuuta 2015

Onko pulla jo uunissa?

Onko sinulla lapsia? Puolituttu asiakas katsoi minua silmiin kun yritin keksiä hyvää vastausta. "Ei ole, mutta koira meillä on!" naurahdin vaikeana kun tajusin miten toopelta se kuulosti. Onko veljelläsi lapsia? "Ei ole." Eli sinun vanhempasi eivät ole vielä saaneet kokea miltä tuntuu olla lapsenlapsia! "Juu ei."
Asiakas oli juuri saanut ensimmäisen lapsenlapsensa. Ja minä olin noin viikko sitten tehnyt negatiivisen raskaustestin.

Ihmisillä on jatkuva tarve kysellä nuorilta, lapsettomilta naisilta ovatko he jo päättäneet lisääntyä tai onko pulla jo uunissa. Ihan kuin aihe olisi yhtä arkinen kuin päivän sää tai mitä söit lounaaksi. Vaikka  uskoisin että aihe on se kaikkein henkilökohtaisin ja arin mitä toiselta ihmiseltä voi kysyä. Joten miksi toiset luulevat että on ok kysellä raskaudesta tai lapsista jopa täysin tuntemattomilta ihmisiltä? Ethän voi tietää onko kyseinen henkilö yrittänyt raskautua jo pitemmän aikaa tuloksetta. Tai että hän on juuri kokenut keskenmenon. Tai että hän ei ole valmis siihen tai ei edes halua lapsia. Samasta aiheesta voi lukea ruotsiksi täältä. Suosittelen!

Ymmärrän että tämä puolituttu asiakas oli niin mummo-onnen kukkuloilla ettei varmaan tajunnut miten tökeröltä hän kuulosti. Hänen kysymys vain sattui tulemaan aika huonolla hetkellä. Silloin raskaus ja lapset oli asia joka pyöri päässäni joka ikinen päivä. Pitikö minun vielä kaiken lisäksi potea huonoa omatuntoa siitä että vanhemmillani ei vielä ollut lapsenlapsia? Hei haloo.

Meni muutama viikko ja testi näytti plussaa. Olisin niin halunnut nähdä tämän saman henkilön uudestaan ja sanoa että nyt mun vanhemmat saa kokea miltä tuntuu olla lapsenlapsia.





maanantai 27. heinäkuuta 2015

Olen onnellinen


26.7.2015 tulee olemaan elämäni tärkein päivä poikamme syntymäpäivän lisäksi. Ihana poikamme sai kasteessa nimen ja me saimme mieheni kanssa toisemme seitsemän vuoden seurustelun jälkeen <3




torstai 23. heinäkuuta 2015

Katsaus kotiin osa 1

Ensimmäisenä vuorossa kodin keskipiste- olohuone.









Tyyliltään meidän olohuone on skandinaavinen boheemilla tvistillä. Vintageaarteet sekoitettuna Ikean massatuotantoon. Hayn Tray table on ollut toivelistallani jo useamman vuoden. Mieheni maalaamat taulut tuovat väriä ja persoonallisuutta muuten mustavalkoiseen sisustukseen. 







Koska muutimme asuntoon vasta vajaa kolme kuukautta sitten sisustus on vielä hieman kesken. Päähuonekalut ovat löytäneet paikkansa mutta tauluja ripustetaan sitä mukaan kun sopiva paikka löytyy. Mutta sellaista sisustaminen on, se elää koko ajan. 






tiistai 21. heinäkuuta 2015

Vincent

Vincent. Vini. Vinarn. Weenie. Vinuli. Los Vincenttos. Rakkaalla koiralla on monta nimeä. Tänään meidän oma hauveli täyttää pyöreitä. 1 vee. Vuosi sitten Vini oli kämmenen kokoinen pieni avuton koiravauva, tänään vajaa 15 kiloinen lihasklöntti.






Onnea Vini! <3

maanantai 20. heinäkuuta 2015

Kukaan ei ole seppä syntyessään

Olen ylpeä sinusta. Silmäni kostuivat kun kuulin äitini sanat. Olin taas kerran soittanut hänelle ja panikoinut jostakin poikaamme liittyvästä asiasta. Syökö hän nyt tarpeeksi? Miksi hän itkee näin paljon? Teenkö nyt oikein? Onko tämä normaalia? Näitä asioita varmasti kaikki tuoreet äidit pohtivat jossain vaiheessa. Varsinkin kun kyseessä on ensimmäinen lapsi. Olenko tarpeeksi hyvä äiti?




Ystäväni sanoi minulle kun poikamme oli parin viikon ikäinen että kukaan ei ole seppä syntyessään. Hänellä on meidän poikaa pari kuukautta vanhempi poika, myös esikoinen. Näinhän se on. Eihän sitä voi tietää kaikkea lastenhoidosta ja vanhemmuudesta kun saa ensimmäisen lapsensa. Se täytyy oppia tekemällä ja kokeilemalla koska kaikki lapset ovat erilaisia. Jos kaikki vauvat söisivät yhtä paljon ja nukkuisivat saman verran vuorokaudessa vauvojen mukana tulisi käyttöohje.




Olen yllättynyt kuinka luonnolliselta äitiys ja vauvanhoito tuntui heti poikamme synnyttyä. Minulla ei ollut minkäänlaista kokemusta vauvoista ennen raskautta. En ollut esimerkiksi vaihtanut yhtäkään vaippaa. Hitto, enhän ollut edes koskenut vaippaan ennenkuin sain sellaisen käteeni ystäväni vauvakutsuilla alkuvuodesta. Mutta sujuihan se vaipan vaihtaminen. Ja sylissä pitäminen ja nostaminen. Sehän on minun lapsi. Hänellä on minun siniset silmät ja minun tummanvaaleat hiukset. Ja äitini suvun nenä. Kyllä minä häntä osaan hoitaa.

Hassua miten äitiys ja äidinvaisto on piilossa siellä jossain ja tulee esille kun saamme ensimmäisen lapsemme. Vaikka sitä oli vaikka kuinka huolissaan siitä pärjääkö nyt lapsen kanssa. Raskauden aikana itkin monta kertaa miehelleni pelkäen että tulen olemaan huono äiti. Allt ordnar nog sig. Vi klarar det tillsammans. Ja niinhän me pärjäämme, yhdessä. Ja isovanhempien ja ystävien avulla.




Odotan poikamme neuvolakäyntejä kuin kuuta nousevaa. Silloin saat todisteen siitä että hän todellakin syö tarpeeksi ja kasvaa niinkuin pitää. Muistan kun panikoin yksikuukautistarkistusta koska olin viikkoa ennen aloittanut lisämaidon antamisen koska imetys tökki niin pahasti. Kysyin lupaa neuvolasta ja sain luvan antaa korviketta äidinmaidon lisäksi. Mutta olin kuitenkin huolissani että saan noottia jostakin. Joko hän ei ole kasvanut käyrän mukana tai sitten olisi pitänyt yrittää kovemmin imetyksen kanssa. Pelkäsin että hoitaja sanoisi että teen jotakin väärin. No kaikkihan oli niin hyvin kuin olla ja voi. Poika oli saanut tosi hyvin painoa lisää ja vielä kolme senttiä pituutta. Kyllä te teette kaikki oikein kun poika kasvaa käyrän mukana! Jatkakaa vaan samaan malliin. Jess! Olin niin iloinen kuullessani nuo sanat hoitajan suusta. Mieheni oli oikeassa. Vi klarar det, tillsammans. 





Olen ylpeä sinusta. Hoidat poikaasi niin luontevasti että äitiyden on pakko tulla äidinmaidon mukana. Poikanne ei voisi saada parempaa äitiä kuin sinä. Muistan nuo sanat ikuisesti. Kiitos äiti. Ja minä en olisi voinut saada parempaa äitiä kuin sinä.